KUNNOSTUSOJITUS PARANTAA PUUSTON KASVUA
______________________________________________________________
Kasvava metsä vaatii tasapainoisen vesitalouden. Mikäli vesitaloutta ei korjata, puiden kasvu tyrehtyy. Ojitus ajoitetaan harvennuksen yhteyteen. Kunnostusojitus on investointi.
Kunnostusojituksessa umpeutuneet ojat avataan ja tarvittaessa tehdään uusia ojia.Kun ojat ovat kasvaneet umpeen, ojien kuivatusteho heikkenee. Pohjavedenpinta nousee ja tukahduttaa kasvatettavan puuston juuriston. Ojituksen ansionsa puut pystyvät hyödyntämään ravinteet paremmin.
Toimenpiteet pitää tehdä oikeassa järjestyksessä. Ojitettava harvennetaan, minkä jälkeen se ojitetaan. Samaan yhteyteen on taloudellista yhdistää myös metsänlannoitus. Kunnostusojitus edellyttää vesiensuojelusuunnitelmaa, minkä laatii metsäalan ammattilainen. Ojitus tehdään 20–40 vuoden välein. Kunnostusojitus tehdään kesällä, koska silloin kiintoainesten kulkeutuminen vesistöihin on pienimmillään.
Kunnostusojituksen tarve arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Ojitusta harkittaessa arvioidaan ojituksesta saatava hyöty. Kunnostusojitusta harkittaessa onkin syytä laskea, onko ojituksen ansiosta saatavat puunmyyntitulot suuremmat kuin ojituksesta aiheutuneet kustannukset.
Jos puusto kärsii ravinteiden epätasapainosta, pitää kasvu palauttaa lannoituksella. Lannoituksen puutetta ei voida korjata pelkästään ojittamalla. Lue lisää metsänlannoituksesta tästä.
Valtio tukee kunnostusojitusta Kemera-varoin.
Soita lähimmälle metsäpalveluyrittäjälle!
Petri Manninen (Kajaanin Metsäpalvelu Oy, Kajaani) p. 040 017 9112
Jalo Karhu (MP Karhu Oy, Puolanka) p. 040 523 8999